psykoanalyysin isällä, herra sigmundillakin on mielipiteensä rakkaudesta. Herra sigmund sanoo, että rakkaussuhteen osapuolet pyrkivät tiedostamattaan palauttamaan itselleen kivuliaita suhteita käsitelläkseen käsittelemätöntä ja että lapsen suhde vanhempiinsa ikäänkuin luo pohjapiirrustukset myöhemmille rakkaussuhteille. Tämä teoria seliitäisi monia käytöskuvioita ja ihmisten tapoja käsitellä rakkautta, mutta teorian suurin ongelma on koko psykoanalyysin teoriassa.Psykoanalyysin paikkaansapitävyyttä ja korrektiutta ei voi mitenkään todistaa eikä näinollen myöskänä kyseenalaistamaan. Teoria myös esittää, että rakkaus ei paljoakaan muutu elämän aikana vaan koko ihmisen rakkauskäsitys pysyy samana lapsesta lähtien, tämä kylläkin selittäisi erilaiset fetissit ja seksuaaliset preferenssit jotka voisivat olla lapsuudesta lähtien jollain tasolla läsnä.Teoria kuulostikin kaikinpuolin vastenmieliselt' silloin kun se julkaistiin ja ihmiset eivät arv ostaneet oedipuskompleksia vaan kokivat sen henkilökohtaisena loukkauksena. Freud oli kova äijä ja sitä on paha kyseenalaistaa
in and out
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti